Otepään Pühajärven kylpylähotelli piti meistä hyvää huolta ja hyvien yöunien jälkeen jatkoimme matkaamme, tosin nyt jo kodin suuntaan. Ensin pysähdyimme Viljandiin, joka on todella kaunis virolainen pikkukaupunki. Erikoiseksi sen tekee sen, että se on mäessä. Virossa on todella vähän mäkiä ja korkeuseroja, joten tosiaan Viljandi on ainutlaatuinen.
Kävimme nauttimassa pienen välipalan hauskassa taidekahvilassa, joka oli nimeltään “Meie Küle Eitede kunstikohvik” eli Meidän kylän tätien taidekahvila. Kysessä oli jonkinlainen taidekahvila, jossa oli vegaaniruokaa. Lisäksi kahvilan pihassa oli pieni hostel ja kirpputori. Erittäin hauska paikka! Sieltä sai hyviä limppareita.
Matkalla Kurtnaan pysähdyimme matkalla syömään Arturi trahter-nimisessä ravintolassa. Mielenkiintoiseksi tämän paikan teki se, että se on entisillä kartanonmailla ja nämä maat omistaa edelleen eräs perhe. Tämä ravintola olikin kartanon taverna. Erittäin maukasta ja hinta-laatusuhde oli todellakin kohdallaan!
Matkamme jatkui pohjoiseen ja seuraava pysähdyspaikkamme olikin Moottoripyörämuseo, joka sijaitsee Kurtnassa. Tältä ajoreittimme näytti:
Moottoripyörämuseo on yksityiskokoelma ja sinne vierailu tulee sopia aina erikseen. Me soitimme Viljandista ja saimme iltapäivälle sovittua vierailun ongelmitta. Lippu maksaa aikuisilta 5 euroa, jonka voi maksaa käteisellä tai pankkisiirrolla. Tälle paikalle erittäin lämmin suositus. Museo on kahdessa kerroksessa ja muistakaa käydä kakkoskerroksen takahuoneessa! Se ei ole heti ensinäkemältä selvää, että museo vielä jatkuu takahuoneeseen.
Erityisen hienoa museossa oli moottoripyörä, joka on todellakin nähnyt maailmaa. Sillä ajanut Vadim Palm on taistellut Suomipoikana sodassa Suomen puolesta, lisäksi ollut 12 vuotta Venäjällä vankileirillä. Herra Palm on edelleen elossa ja asuu nyt Pärnussa. Tästä kuvasta näkyy missä kaikkialla pyörä on käynyt:
Tällainen lyhyt, mutta oikein miellyttävä mp-reissu tuli tehtyä viikonlopun aikana. Vaikka paljon jäi vielä näkemättä, niin aika hyvin tuo Viro alkaa olemaan nyt hyppysissä. Joskus täytyy vielä lähteä tutkimaan tarkemmin Tarton kulmia, siellä on tullut käytyä liian vähän. Erityismaininnat tästä reissusta Mihklin tilalle ja Teearun Moottoripyörämuseolle.